Porvoossa kaatuvat koulut kuin dominonappulat – kuka pysäyttää pelin?

Kaatuvatko Porvoon pienet koulut nyt dominonappuloiden tavoin? Siltä tämä alkaa näyttää – ja vauhti vain kiihtyy.

Maaliskuussa kaupunginvaltuusto teki päätöksen, joka ei kaunistelua kestä: Porvoon itäisen alueen ainoa suomenkielinen koulu, Ilolan kyläkoulu, suljetaan keväällä 2028. Monelle perheelle koulu ei ole vain rakennus, vaan arjen keskus, yhteisön sydän ja tärkein syy jäädä kylään.

Mutta oliko tämä vasta alkusoittoa?

Kaupungin juuri uunista ulos vedetty vakauttamisohjelma antaa karun vastauksen. Listalla seuraavana on Epoon suomenkielinen kyläkoulu – lakkautusehdotus niin ikään keväällä 2028. Tilanne on lähes absurdin ironinen: samaan aikaan aivan koulun viereen kaavoitetaan uusia tontteja ja alueelle odotetaan muuttavan lisää asukkaita. Porvoon logiikka tuntuu olevan tämä: ensin viedään viimeisetkin palvelut, sitten myydään unelmaa elävästä kylästä.

Samaan aikaan Gammelbackaan rakennetaan kallista jättikoulua, jonne oppilaita jo nyt haalitaan lisää joka suunnasta. Katseet ovat kääntymässä Hamariin – onko se sitäseuraava keikahtava dominonappula, joka täytyy kaataa, jotta jättikoulun käytäville saadaan lisää täytettä? Jos näin on, turvassa ei ole enää mikään pieni koulu.

Ja entäpä Kulloo? Oppilasmäärä on niin pieni, joten eiköhän sekin vielä tasa-arvon nimissä jouda lihoiksi, kun seuraavaa säästölistaa kirjoitetaan. Ollaanko sitä mahdollisesti esittämässä siirrettäväksi Hinthaaraan rakentuvaan upeaan sivistyskeskukseen? Näin domino kerrallaan katoaa pala Porvoota, eikä kyse ole enää yksittäisistä päätöksistä vaan suunnasta.

Tätä kaikkea perustellaan säästöillä ja tasavertaisuudella. Mutta rehellisesti sanottuna kyse ei ole vain rahasta ja oikeastaan nuo säästötkin taitavat haihtua koulukyytien myötä savuna ilmaan. Kyse on arvoista ja ideologiasta. Halutaanko Unelmien Porvoosta kaupunki, jossa elämä keskitetään harvoihin suuriin yksiköihin – vai kaupunki, jossa jokaisessa ilmansuunnassa on koulu tai sivistykeskus, yhteisö, elämää ja mahdollisuus kasvaa?

Kaikkien porvoolaisten tulisi ymmärtää, että kyläkoulu ei ole rasite, vaan vetovoimatekijä. Se tuo lapsiperheitä, elinvoimaa ja toivottavasti myös niitä paljon puhuttuja hyviä veronmaksajia tänne Porvooseen. Kun koulu lähtee, lähtee usein perhe perässä. Tätäkö todella tavoitellaan?

Dominopeli on nyt käynnissä. Mutta jokainen tietää, että sen voi myös keskeyttää – jos vain joku uskaltaa laittaa käden väliin ennen kuin viimeinenkin nappula kaatuu.

Malina Pursiainen

yrittäjä, kaupunginvaltuutettu, elinvoimalautakunnan jäsen (vihr.sit.)