Kokonniemen 2,6 miljoonan yllätys

Kun kustannusarvio kasvaa 2,6 miljoonalla eurolla, minulle ei riitä vastaukseksi, että jatkossa investointien esisuunnitteluun pitää panostaa enemmän. Totta kai pitää.

Porvoossa säästetään. Meille kerrotaan, ettei kaikkeen ole varaa. Palveluverkkoa karsitaan, kyläkouluja suljetaan ja pienistäkin menoista etsitään säästöjä. Perustelu on tuttu ja sinänsä ymmärrettävä: kaupungin taloudesta on pidettävä huolta.

Sitten tulee Kokonniemi. Ulkokenttien kustannusarvio oli noin kolme miljoonaa euroa, mutta nyt se onkin 5,6 miljoonaa. Lisää 2,6 miljoonaa euroa. Eikä näin merkittävä muutos ollut edes kaupunkikehityslautakunnan esityslistalla, vaan uusi arvio tuotiin lautakunnalle vasta kokouksessa.

Kaupungin mukaan selitys löytyy muun muassa huonosta maaperästä, rakennettavan alueen laajuudesta ja tarpeista, joita ensimmäisessä arviossa ei ollut huomioitu riittävästi. Mutta juuri tässä kohtaa pitäisi hälytyskellojen soida. Kokonniemeä on suunniteltu vuosia, suunnitteluun on käytetty rahaa ja asiantuntijoita ja kustannuksia on laskettu useaan otteeseen. Jos miljoonaluokan hankkeessa ei ole riittävän ajoissa selvitetty, mitä kaikkea pitää rakentaa ja millaiselle maaperälle, mitä suunnittelulla sitten on tehty?

Ja kuka tästä vastaa?

Kun kustannusarvio kasvaa 2,6 miljoonalla eurolla, minulle ei riitä vastaukseksi, että jatkossa investointien esisuunnitteluun pitää panostaa enemmän. Totta kai pitää. Haluan tietää, miksi niin ei tehty jo tässä hankkeessa, kuka arvioiden riittävyydestä vastasi ja miksi näin suuri puute huomataan vasta nyt.

Keväällä esitin Kokonniemen liikuntakeskuksen toteuttamista vaiheittain. Esitystäni kannatti vain kolme muuta valtuutettua. Ajatus ei ollut vastustaa liikuntakeskusta, vaan pitää näin valtavan hankkeen riskit paremmin hallinnassa. Nyt, vain puoli vuotta myöhemmin, yhden Kokonniemeen liittyvän kokonaisuuden arvio on kasvanut 2,6 miljoonalla eurolla. Ulkokentät ovat eri infraprojektia kuin valtuuston 67,8 miljoonan euron hintakaton saanut uudisrakennus, mutta veronmaksajan lompakossa niille ei ole eri lokeroita.

Juuri tätä tavallisen porvoolaisen on vaikea ymmärtää. Kun kyläkoulusta tai muusta kuntalaisten peruspalvelusta etsitään säästöä, jokainen euro lasketaan tarkkaan ja meille kerrotaan, ettei vaihtoehtoja ole. Kun suuren investoinnin laskelmaan ilmestyy miljoonia lisää, puhutaan tarkentuneesta kustannusarviosta.

Virheitä sattuu ja rakentamisessa tulee yllätyksiä. Mutta vastuu ei saa kadota niiden mukana.

Maaperää on nimittäin hankala kutsua kaupungintalolle selittämään.

Malina Pursiainen

hyvinvointialan yrittäjä, kaupunginvaltuutettu ja elinvoimalautakunnan jäsen (vihr. sit.)