Kuntalaisten ääni kuuluviin
Juuri nyt Porvoossa on käynnissä uusi aloite kunnallisesta kansanäänestyksestä Epoon ja Ilolan koulujen lakkautuspäätöksestä johtuen. Aloite koskee suomenkielisen lähikouluopetuksen säilyttämistä ja turvaamista Itä- ja Etelä-Porvoossa. Epoon ja Ilolan koulujen oppilaaksiottoalueet kattavat maantieteellisesti noin kolmasosan koko Porvoon alueesta. Aloitteella on tällä hetkellä yli 3000 kannattajaa.
Kunnallinen kansanäänestys on äänestys, jossa kunnan asukkaat voivat ottaa kantaa johonkin tärkeään omaa kuntaa koskevaan asiaan. Kansanäänestyksessä kuntalaiset voivat esimerkiksi vastata, kannattavatko he jotakin suunniteltua hanketta tai päätöstä. Kunnanvaltuusto päättää kansanäänestyksen järjestämisestä. Suomessa kunnallinen kansanäänestys on neuvoa-antava. Tämä tarkoittaa, että sen tulos ei suoraan sido päättäjiä, mutta tuo hyvin esiin kuntalaisen mielipiteen asiasta.
Porvoossa on jo aikaisemmin nähty, että kunnallinen kansanäänestys voi olla tärkeä tapa kuulla kuntalaisten mielipidettä. Vuonna 1996 Porvoon kaupungissa ja Porvoon maalaiskunnassa järjestettiin kansanäänestys kuntien yhdistämisestä. Äänestyksessä enemmistö kannatti yhdistymistä, ja vuoden 1997 alussa kunnat yhdistyivät nykyiseksi Porvoon kaupungiksi. Tämä osoittaa, että myös Porvoossa on annettu kuntalaisille mahdollisuus vaikuttaa suoraan merkittävään omaa kuntaa koskevaan päätökseen.
Kunnan päätökset vaikuttavat suoraan meidän kaikkien elämään. Silti tavallisella kuntalaisella on usein hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mitä omassa kunnassa tapahtuu. Mielestämme tämä ei ole oikein. Kunnallisia kansanäänestyksiä pitäisi järjestää nykyistä useammin, sillä kuntalaisilla on oikeus saada äänensä kuuluviin. Jos esimerkiksi suunnitellaan suurta rakennushanketta, palveluiden lakkauttamista tai muuta koko kuntaan vaikuttavaa päätöstä, kuntalaisten mielipide pitäisi ottaa tosissaan. Kansanäänestys on tähän hyvä keino. Se antaa ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa suoraan eikä vain valita päättäjiä vaaleissa.
Jotkut väittävät, että kansanäänestykset ovat turhia, koska kuntalaisten valitsemat päättäjät tekevät päätökset heidän puolestaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kuntalaisten pitäisi vain hyväksyä kaikki tehdyt päätökset. Päättäjät eivät aina tiedä, mitä heidän valitsijansa eli kuntalaiset todella ajattelevat.
Demokratia ei saa olla sitä, että kuntalaisia kuunnellaan vain vaalipäivänä.
Kunnallinen kansanäänestys vahvistaa demokratiaa, lisää kiinnostusta yhteisiin asioihin ja muistuttaa päättäjiä siitä, ketä varten he tekevät päätöksiä. Siksi kunnallisille kansanäänestyksille pitäisi antaa enemmän mahdollisuuksia. Kuntalaisille kuuluu oikeus päättää asioista, jotka koskevat heidän omaa elämäänsä ja kotikuntaansa.
Epoon ja Ilolan koulun lakkautuksissa, jossa Etelä- ja Itä-Porvoo jätettiin kokonaan ilman suomenkielistä perusopetusta, tuntuu ettei kentän ääntä ole kuultu lainkaan. Esimerkiksi runsas somekirjoittelu, kyläläisten järjestämät keskustelutilaisuudet, jo perinteeksi muodostuneet mielenilmaukset koulujen puolesta eivät näkyneet päätöksenteossa.
Juuri nyt Porvoossa on käynnissä uusi aloite kunnallisesta kansanäänestyksestä Epoon ja Ilolan koulujen lakkautuspäätöksestä johtuen. Aloite koskee suomenkielisen lähikouluopetuksen säilyttämistä ja turvaamista Itä- ja Etelä-Porvoossa. Epoon ja Ilolan koulujen oppilaaksiottoalueet kattavat maantieteellisesti noin kolmasosan koko Porvoon alueesta. Aloitteella on tällä hetkellä yli 3000 kannattajaa.
Juuri nyt sinullakin on mahdollisuus vaikuttaa allekirjoittamalla aloite numero 48735 kuntalaisaloite.fi-sivustolla. Kunnallisen kansanäänestyksen järjestäminen suomenkielisen lähikouluopetuksen säilyttämisestä ja turvaamisesta Itä- ja Etelä-Porvoossa - Kuntalaisaloitepalvelu.
EI-liike (Epoo-Ilola, Etelä-Itä):
Juhamatti Muuraiskangas
Liisa Wilska
Anella Ahokas
Malina Pursiainen
Ullastiina Mahlamäki
Katri Ahonen
Peter Boije af Gennäs
Veera Boije af Gennäs
Marja-Leena Jokinen
Erika Englund
Sanna Andersson
Allu Pyhälammi
Tommi Laine
Mikko Willberg
Milla Simes
Linda Wager
Miia Laakkonen
Johanna Virtanen
Miia Ovaska
Eeva Johansson
Outi Liljemark
Hilkka Ahokas
Markus Ranta
Maisa Havila
Jarno Pursiainen
Janna Kukkola
Heidi Liljemark
Anne Mattila
Tero Salo
Henry Haikonen
Karoliina Sundstöm
Toni Raunio
Vilma Pitkänen
Petteri Simes
Susanna Salama
Tarja Valkonen
Mikko Nieminen
Minna Keränen
Julkaistu mielipidekirjoituksena Uusimaan digi-palvelussa 23.10.26 ja lehdessä 24.10.26.